Qichwa warmicham kani. Ñuqaqa Lima llaqtapi paqarirqani manchakuy sasachakuy wata kasqanrayku. Waranqa isqun pachak pusaq chunka pusaqniyuq watapi, iskay chunka iskayniyuq aymuray killapim paqarirqani; ichaqa taqsaymantaraq qichwata uyarirqani taytaykunamanta chaynalla sasachakuy tukuptin llaqtaykunaman kutispaykum aswan allinta qichwa simita tuqyachirqani. Chaymanta pacha ñam sipaschaña kaptiy kutimanta Limaman hamurqaniku Literaturata Universidad Nacional de San Marcos hatun wasipi yachapakunaypaq. Kunam punchawkunapi ñam yachapakuyniyta tukuspañam Kallpa: Revista de Arte y Cultura nisqapi umalliq kani.
WIÑAYPAQ
Ñawiykipim musuq punchaw
llipipiyachkam
Sunqu ruruykipim allin
kawsay tikarichkam
Llantukunata manchachispa,
chinkachispa
Wiñaypaq.
Makiykipim
pillpintupa rapran mastarikum
Musquyniykita
musuqmanta illarispa
Ñanniykita
kallparichispa, hatarichispa
Wiñaypaq.
Chakiykipim
chaki wayqu huntarimuspa
Allin
kawsayniykita aswanta mirachispa
Uku pachamanta qispirichispa
wiñaypaq
k
a
n
q
a
QUYLLURCHA
Urqu altumpi quyllurhina
kanchariq
ama miski simiykiwan
sunquyta puñuchiychu
ama takiykiwan karu
urqukanaman apawaychu
ama puni asuykamuychu
Urqu
altumpi quyllurhina kanchariq
upatukuspa
asuykamurqanki
ñawsatukuspa
hamurqanki
runapa
llaqtankunaman apayta munawaspayki
Urqu altumpi quyllurhina
kanchariq
qamraykum aylluyta saqirqani
qamraykum llaqtayta saqispay
purirqani
ñawsahina, upahina
wañuytapas ranra ñanpi
tarikurqani.
CHAWPI
ÑANPI
Rumi
saywa, sumaq pirqa
qamllatam
wayramanta
chirimanta,rupaymanta
Hampatu
ukunpi uyqakurqayki.
Ruwasqay
pirqacha
chikiqara
pisquta, ama samachiychu
urqukuna
kañariptinpas
allquyniy
awllaptinpas.
Pirqakusqay
rumicha
chiqnikuqniy
runa rimaptinpas
Ama puni
tuñiykamuychu
WAKLLAY
QASA
YANA
puyu, YANA puyucha
chinkaq
llakiykunata
imanasqam
apamunki
PIÑA
PIÑACHA wayra
imanasqan
muyu muyurispa
qaqa
pataman astawachkanki
YANA
puyu, PIÑA wayra
mana
taytayuq kaspaychu
mana
imayniyuq kaptiychu
kaynata
ñakachiwachkankichik
Yuly Taca Salcedo, pertenece a esa estirpe de poetas sanmarquinas (Dida Aguirre, Olivia Reginaldo), que han hecho de su condición quechua una devoción: divulgadora de la cultura andina, profesora de quechua, compartió la fundación de la revista Atuqpa chupan, actualmente directora de Kallpa. Su poesía tiene la sencillez lúcida de la forma, aunque tensa en su tramado, entre el ser quechua y el ser quechua que ahora tránsita por la urbe.
No hay comentarios.:
Publicar un comentario